Yin-jooga kasvattaa päivä päivältä suosiotaan, tiedätkö sinä mitä yin-jooga on?
YIN-JOOGAN HISTORIAA
Yin-jooga on kehittynyt Paulie Zinkin ainutlaatuisesta taolaisesta joogatyylistä, joka perustuu muinaisten taolaisten harjoituksiin, filosofiaan ja hengellisiin traditioihin. Taolaisuuden asenteen ydin on olla harmoniassa luonnon rytmin kanssa. Zinkin harjoituksessa yhdistyvät dynaaminen yang-jooga ja passiivinen yin-jooga.
Zinkin opetuksessa 80-luvun lopulla Paul Grilley ihastui harjoituksen hiljaiseen ja paikallaan olevaan osuuteen ja alkoi pikku hiljaa opettaa tätä puolta omille oppilailleen, mm. Sarah Powersille, joka taas alkoi opettaa tyylisuuntaa eteenpäin. Näin syntyi tänä päivänä harjoitettava yin-jooga.
YIN JA YANG
Yin-joogan hienous perustuu viiden elementin teoriaan sekä kiinalaisessa lääketieteessä ja akupunktiossa käytettyyn yin ja yang -teoriaan. Viiden elementin teorian jokaisella energialla (maa, metalli, vesi, puu ja tuli) on oma ilmeinen ominaisuutensa esim. hiljaisuus, kovuus, soljuvuus, joustavuus ja valoisuus. Yin ja yang -teoria koostuu kahdesta vastakkaisesta elementistä ja se määrittelee osaltaan, kuinka eri puolet liittyvät ja vaikuttavat toisiinsa. Yin ja yang muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden; pimeyden ja valon, kylmän ja kuuman, pehmeän ja kovan, feminiinisen ja maskuliinisen. Yin ja yang on energia, joka ilmentää kaikkea elämää.
Yin - Yang
Feminiinisyys - Maskuliinisuus
Piilossa - Paljaana
Pimeä - Valoisa
Kylmä - Kuuma
Paikalla - Liikkeessä
Alaspäin - Ylöspäin
Maa - Taivas
Rauhaisa - Innostunut
MITÄ YIN-JOOGA ON
Yin-jooga on kehon ja mielen herättelyä asentojen energioille. Kehon joustavuus kehittyy pikku hiljaa asentojen muotoutuessa sekä aktivoimalla asentojen ominaiselementtejä. Yin-joogassa käytetään passiivia asentoja, jotta päästään syvälle kehon tiiviisiin sidekudoksiin; jänteisiin, nivelsiteisiin ja rustoihin, jotka ovat usein vaikeita aktivoida ja aukaista. Yin-jooga luo tilaa kehossa, jotta parasympaattinen hermosto pääsee aktivoitumaan. Kun teemme töitä näiden tasojen kanssa, pääsee kehon ja mielen tiukat kireydet vapautumaan.
Arvostetun joogaopettaja Sarah Powersin mukaan yin-harjoitus vie sinut syvemmälle siitä, missä nyt olet, ei sinne mihin sinun omasta mielestäsi tulisi mennä. Tämä lähestymistapa haastaa meidät miettimään uudelleen sitä, mikä asanan todellinen tarkoitus on. Se kietoo yhteen meditaation ja asanan hyvin syvään harjoitukseen. Joillekin, etenkin aloitteleville joogeille, voi pelkkä istuminen ja omien reaktioiden tarkkailu aluksi olla erittäin epämukavaa. Yin-jooga haastaa sinut istumaan tietoisuuden puhtaassa läsnäolossa. Se on vaikeaa eri tavalla kuin yang-joogan aktiivisessa harjoituksessa, mutta on omalla tavallaan syvällisempää ja tyydyttävämpää, sekä myös hyödyllisempää kehon syville kudoksille.
YIN- JA YANG-JOOGAN ERO
Yang-jooga on dynaamista, lihaksia venyttävää joogaa, kun taas yin-joogan asentojen hyödyt kohdistuvat sideskudokseen. Yang-jooga on liikkuvaa ja keskivartaloa vahvistavaa, kun taas yin-jooga on hidasta, usein paikallaan olevaa harjoitusta. Yin-joogan asennot venyttävät ja kuntouttavat hellästi sidekudoksia. Yang-asennoissa ollaan yleensä lyhyemmän aikaa, kun taas yin-asennoissa ollaan pidempään, 3-5 minuuttia kerrallaan, jotta päästään syvälle kehon kireisiin sideskudoksiin samalla luoden lisää tilaa nivelten ympärille. Osallistuaksesi yin-joogatunnille, sinulla ei tarvitse olla aiempaa joogakokemusta eli tunti sopii aivan kaikille.
MERIDIAANITEORIA
Terveydelle elintärkeää kehon energiajärjestelmää kutsutaan Intiassa pranaksi ja Kiinassa chiksi. Taolaiset ovat aikanaan kehittäneet kiinalaisen lääketieteen keskeisen hoitomuodon, akupunktion, jossa on kuvattu chi:n virtaavan kehon meridiaaneja pitkin. Teorian mukaan chi pitää meidät elossa ja elinvoimaisina eikä mikään tapahdu ilman chi:tä. Taolaisten kehittämien Tai Chi Chuan ja Chi Gong -harjoitusten tarkoituksena on juuri chi:n virtauksen harmonisointi. Intialaiset joogit ovat myös kehittäneet oman kehon asentojen järjestelmän, jolla on sama, chi:n virtausta harmonisoiva vaikutus.
Fysiologisen psykologian tieteentohtori Hiroshi Motoyama on keskittynyt viimeisen 40 vuoden ajan tutkimaan mielen ja kehon yhteyttä, ja myös UNESCO on antanut tunnustuksen Motoyamalle tekemästään työstä. Viimeisen 20 vuoden aikana Motoyama ja hänen tutkijakollegansa ovat tutkimuksissaan havainneet energiajärjestelmän, joka kulkee kehon sidekudosten läpi. Tämä energia kulkee meridiaaneja pitkin antaen energiaa ja elinvoimaa kehon soluille ja elimille. Tätä olettamusta kutsutaan meridiaaniteoriaksi.
Jo vanhoissa jooga- ja akupunktioteksteissä sanovat, että kehomme läpi menee tuhansia, ellei jopa miljoonia meridiaaneja. Meridiaanit ovat kuin energiajokia, jotka muodostavat laajan verkoston yhdistäen kudokset ja elimet kehomme sisällä. Kehomme on täynnä sidekudosta, sitä on ihossa, luiden, nivelten, sisäelinten, solujen ja kudosten ympärillä. Meridiaanit virtaavat kaikkien kudosten ja luiden läpi, pitäen nivelet kosteina ja yhdistäen kehon sisäosat ulko-osien kanssa. Säännöllinen ja tasapainonen joogaharjoitus on elinvoimainen tapa pitää chi tasapainossa ja näin myös välttyä chi:n epätasapainosta johtuvista sairauksilta.
Kiinalaisessa lääketieteessä elimet linkittyvät hyvin vahvasti meridiaanien hyvinvointiin, koska ne ovat meridiaanien ympäröiminä. Jokainen yin-elin ja -meridiaani muodostaa parin sitä täydentävään yang-elimeen ja -meridiaaniin. Vaikuttamalla siis yhteen elimeen, vaikutetaan samaan aikaan myös täydentävään elimeen.
On olemassa viisi tavallista meridiaani-elin -paria, jotka yhdistyvät viiteen olennaiseen tunteeseen, jotka vaikuttavat suoraan siihen, kuinka koemme ympäröivän maailman. Kaikki kokemamme voimakkaat tunnetilat vaikuttavat suoraan meridiaaneihin ja elimiimme, samalla vaikuttaen niiden toimintakykyyn. Epätasapainotilan vallitessa munuaiset yhdistetään pelkoon, maksa vihaan ja kateuteen, perna pakonomaisuuteen ja huoleen, keuhkot suruun ja sydän vihamielisyyteen tai maisennukseen. Tunteiden ollessa epätasapainossa, syntyy usein erilaisia sairauksia ja tauteja. Säännöllisellä joogaharjoituksella voimme stimuloida chi:n virtausta meridiaaneissa tehostaen elinten toimintoja, vapauttaen meridiaaneissa olevia energeettisiä ja tunneperäisiä tukoksia, samalla luoden uutta ajattelutapaamme ja tapaamme tuntea asioita. Yin-harjoituksen rauhallinen ympäristö ilman suorittamista antaa meille täyden tilan käsitellä tunteita, joita usein nielemme, mutta joita emme pysty täysin sulattamaan.
Kiinalainen lääketiede keskittyy syihin erilaisten oireiden takana, tarkoituksena hoitaa kokonaisvaltaisesti ihmistä, ei sairautta. Yksi hyvin erityinen tapa kiinalaisessa lääketieteessä on keskittää huomio sisäelimiin. Niillä on huomattavasti suurempi ja laajempi merkitys kiinalaisille kuin meille länsimaalaisille, meille ne on lähinnä elimiä joilla on tietynlainen fyysinen toimintatapa ja konkreettinen merkitys kehollemme. Kiinalainen lääketiede näkee kuitenkin jokaiseen sisäelimeen liittyvän myös tiettyjä tunteita ja ajatuksia, jotka osaltaan vaikuttaa meidän sairastumiseen esim. tietyllä kehon alueella.
Kiinalaisessa lääketieteessä on siis syklinen käsitys elämästä, ihmisten erilaisista persoonallisuuksista, tavastamme olla ja reagoida stressiin, erilaisista sairauksista ja sairauksien aiheuttajista.
PÄÄMERIDIAANIPARIT JA NIIHIN KOHDISTUVAT KEHONOSAT JA ELIMET
Maksameridiaani – Sappirakkomeridiaani
Maksameridiaani kulkee isovarpaiden kärjistä jalkojen sisäsyrjiä pitkin nivusiin, maksan ja sappirakon läpi keuhkoihin, kurkusta päälakeen, ympäröiden myös huulet, kulkien kohti silmiä.
Sappirakkomeridiaani alkaa silmän ulkoreunasta ja kulkee kehon sivusuunnassa kohti lantion ulko-osaa. Kehon sisäpuolella meridiaani kulkee niskan ja rintakehän läpi maksaan ja sappirakkoon, polven ulkoreunaa pitkin aina nimettömään varpaaseen asti.
Pernameridiaani – Mahalaukkumeridiaani
Pernameridiaani kulkee isovarpaiden sisäsyrjistä jalkojen sisäsyrjiä pitkin, aivan maksameridiaanin vieressä. Meridiaani kulkee nivusia pitkin vatsalaukun ja pernan kautta palleaan, rintaan ja sydämeen, päättyen kielen juureen.
Mahalaukkumeridiaani alkaa nenänpielistä kulkien pallean kautta vatsalaukkuun ja pernaan, josta jalkojen etupuolen kautta aina toisen varpaaseen asti.
Keuhkomeridiaani – Paksusuolimeridiaani
Keuhkomeridiaani alkaa kehon keskeltä, kulkien alas paksusuoleen asti tehden käännöksen ylöspäin pallean läpi keuhkoihin, solisluun läpi sisäkättä pitkin aina peukalon kärkeen asti.
Paksusuolimeridiaani alkaa etusormen päästä kulkien käden rystypuolta pitkin olkapäähän, josta yksi haara kulkee niskan ja suun läpi kohti nenän sivuosaa. Toinen haara kulkee alas keuhkojen ja pallean kautta paksusuoleen.
Sydänmeridiaani – Ohutsuolimeridiaani
Sydänmeridiaani haarautuu kolmeen osaan, kaikki lähtevät sydämestä. Yksi kulkee alas pallean kautta ohutsuoleen. toinen ylös kurkkua ja kieltä pitkin aina silmään asti ja kolmas rintakehän läpi käden sisäosia pitkin päättyen pikkurillin kärkeen.
Ohutsuolimeridiaani alkaa pikkurillistä ja kulkee ylös käden rystypuolta pitkin olkapäähän, josta se haarautuu kahteen osaan. Toinen kulkee alas sydämen, pallean, vatsalaukun kautta ohutsuoleen ja toinen kulkee kasvojen sivuosaa pitkin silmäkulmaan ja korvaan.
HENGITYKSEN MERKITYS JOOGA-ASENNOISSA
Joogit ja nykyään myös tutkijat ovat havainneet, että prana, elämänvoima, virtaa tietyissä yleisissä malleissa, jotka edustavat tietoisuutemme tilaa. Ylävartalon energia on yhdistetty sisäänhengitykseen, joka virtaa ylös ja alas. Tätä kutsutaan pranaksi, joka on eri kuin elämänvoimaa tarkoittava Prana. Alavartalon energiaa kutsutaan apanaksi. Intialaiset ja kiinalaiset joogit harjoittavat hengitystä tuomalla nämä kaksi sisäistä energiaa, pranan ja apanan, kohti kehon keskustaa ja kohti toisiansa. Kun nämä kaksi hengityksen tärkeintä elementtiä kohtaavat ja sekoittuvat toisiinsa kehomme keskiosassa, tietoisuutemme avautuu sen luonnolliseen tilaan, jossa sisäinen syvempi ymmärrys ja viisaus voi syntyä.
Jotta voimme vaikuttaa elämänvoima pranan liikkeeseen kehossamme, tulee siirtää huomio hengitykseemme. Prana virtaa sinne, minne mielen avulla sen suuntaamme, mikä onkin keskeisin asia yin-harjoituksen pitkissä ja staattisissa asennoissa. Useat käyttävät harjoituksessaan Ujjayi-hengitystä, joka on kohiseva, nenän kautta tapahtuva hengitys.
Tiibetiläisen lääketieteen mukaan kaikkien viiden tuulen energian ollessa tasapainossa, kehon perustoiminnot toimivat tehokkaasti ja tunnemme itsemme terveiksi. Perinteisen tiibetiläisen buddhalaisuuden mukaan se mitä tunnemme ja missä tilassa henkinen tilamme on, on suoraan verrattavissa siihen, miten hengitämme. Kun olemme suuttuneessa mielentilassa, tiibetiläisen filosofian mukaan tämä on suora lopputulos epästabiilista tuulen energiasta. Kun tunnemme ärtymystä, kuuman ilman energia kerääntyy sydämen ympärille ja saatamme sanoa enemmän kuin olisi pitänytkään ja ehkä jopa loukata toista ihmistä. Tämä johtuu rintaan kerääntyneestä tuulen energiasta, joka saa meidät purkamaan tunteemme ei-toivotulla tavalla. Hengitys ei siis ole pelkästään fyysisen kehon tukena, vaan se tukee myös psyykkistä, tunneperäistä ja henkistä hyvinvointia.
Hengitys ja sitä kautta keuhkoihin vaikuttaminen on ainut sisäelin, johon voimme itse vaikuttaa. Voimme opetella vaikuttamaan esim. verenpaineeseen muilla ulkoisilla toimilla, mutta emme kuitenkaan suoraan samalla tavalla kuin hengitykseemme. Hengitys on linkki fyysisten ja henkisten eli ulkoisten ja sisäisten reaktioiden välillä. Toisin sanoen, se mitä tapahtuu kehossa ja mielessämme, vaikuttaa myös hengitykseemme. Hyvä asia tässä on se, että hengityksellämme voimme myös vaikuttaa siihen, mitä kehossamme ja mielessämme tapahtuu. Vaikutus toimii siis myös toiseen suuntaan, mikä voi tuoda avun esimerkiksi stressaavassa tilanteessa.
Vuonna 2016 tehty tutkimus osoittaa, että kontrolloidussa hengitys-aivoyhteydessä aivorungon hermoverkko on keskeisessä roolissa. Hermoverkko on osa aivojen ”hengityksen rauhantekijää”, koska pystymme säätelemään sitä muuttamalla hengitysrytmiä, joka puolestaan vaikuttaa tunnetilaamme. Hidas, kontrolloitu hengitys hidastaa hermoverkon aktiivisuutta, kun taas nopea ja epätasainen hengitys lisää sen aktiivisuutta. Jotta tiedetään, kuinka tarkalleen tämä tapahtuu, tarvitsee aihe lisää tutkimusta, mutta tieto tästä on jo iso harppaus eteenpäin.
Lähteet:
Paul Grilley: Yin Yoga, Outline of a quiet practice
Sarah Powers: Insight Yoga
Anyen Rinpoche & Allison Choying Zangmo: The Tibetan Yoga of Breath
http://www.pauliezink.com/yin-yoga/
http://www.theyinyogainstitute.com/yin-yoga.html
https://upliftconnect.com/the-science-of-yin-yoga/
