Nimi ”Savasana” tulee siitä, että se muistuttaa kuollutta ruumista. Savasanassa mikään muu ei liiku kuin hienovaraisen hengityksen virtaus. Muuten asennossa haetaan kuoleman kaltaista rauhaa ja opetellaan kuolemaan ulkoiselle maailmalle, jotta voisimme elää sisäisessä maailmassa.
Savasana eli ”kuolleen asento” (corpse pose) saattaa näyttää hyvinkin helpolta ja yksinkertaiselta, mutta monelle se on kuitenkin joogatunnin haastavin asento. Asennossa opetellaan siirtymään syvälliseen rentoutumisen tilaan, jossa mieli kuitenkin pysyy tietoisena ja läsnäolevana. Olotilaan pääsemiseksi on opeteltava tietynlainen ”tietoinen kuolema”, jossa päästetään irti kaikesta, mikä saa olon tuntemaan erilliseltä ja mikä aiheuttaa kärsimystä ja kerää jännitystä kehoon.
Ensiksi luovutaan kaikista aikaisempaan joogaharjoitukseen liittyvistä ponnisteluista, sillä ne ovat mennyttä. Sen jälkeen päästetään irti fyysisestä jännityksestä, joka ei joogisen ajattelun mukaan ole muuta kuin ajatusten ja asenteiden kasaantumista ja niiden tiedostamatonta toistamista päivästä toiseen. Jumiutuneet ajatusmallit saavat jännitykset kertymään kudoksiin.
On hyvä tietoisesti hellittää ulkonäköön, velvollisuuksiin, ongelmiin, mielipiteisiin, mieltymyksiin ja vastenmielisyyksiin liittyvistä pinttymyksistä.
Kun keho on täysin rentoutunut, hengityskin luonnollisesti tasaantuu ja hidastuu. Keskittymällä hengitykseemme, voimme rauhoittaa myös mielen ja hermoston.
On luonnollista, että Savasanassa mieli käy vilkkaana. Tavoitteena on tuoda huomiota ja keskittymistä aina uudelleen takaisin hengitykseen. Näin mielen pulinat lopulta myös hiljenevät ja jäävät taka-alalle.
Tietysti on päiviä, jolloin mieli vaeltelee koko loppurentoutuksen ajan ja voi tuntua, ettei rentoutuminen onnistu millään. Mitä jos voisit hyväksyä tämänkin, sen että jokainen päivä on erilainen ja aina rentoutuminen ei ole yhtä helppoa. Muista olla itsellesi myös armollinen harjoituksessasi, kenties seuraavalla kerralla ajatukset eivät enää vaeltele yhtä vilkkaasti.
Samaa hengitykseen keskittymisen tekniikkaa käytetään myös meditaatiossa. Myös tiede tunnistaa, että meditaatio vähentää ahdistusta ja auttaa stressinhallintaan. Nämä samat hyödyt saavutetaan Savasanassa.
Makaaminen lattialla tekee yksinkertaisesti vain hyvää kehollemme. Savasana auttaa kehoa palautumaan edellisen joogatunnin fyysisestä stressistä ja poistamaan kehoon kertynyttä maitohappoa.
Seuraavan kerran, kun joogatunnin lopuksi pääset laskeutumaan Savasanaan, yritä ajatella asentoa täysin uudesta näkökulmasta. Ajattele, että se on yhtä tärkeä asento kuin kaikki muutkin, kuten päälläseisonta tai taaksetaivutuksetkin. Yritä parhaasi mukaan olla lattialla selälläsi liikkumatta (tiedän, välillä helpommin sanottu kuin tehty!), sillä mitä rentoutuneempi olet, sitä enemmän keräät energiaa itseesi.
Voit hyvin tehdä Savasanan myös joogaharjoituksen ulkopuolella; kiireisen työpäivän päätteeksi, ennen nukkumaanmenoa tai milloin tahansa, kun tunnet kehosi tai mielesi väsyneeksi. Savasana auttaa kehoa ja mieltä elpymään niin fyysisestä kuin henkisestä rasituksesta.
Tunne kuinka selkärankasi venyy ja rentoutuu mattoa vasten. Anna jalkojen pudota varovasti sivuille; tunne kuinka vajoat syvemmälle ja syvemmälle matollesi. Tärkeä osa tätä asentoa on paikallaan pysyminen ja asennon säätämisen tai liikkumisen vastustaminen; näin aistit ja tunnet helpommin missä olet ja pystyt olemaan läsnä kehossasi ja mielessäsi.
Hyödyt:
Lähteet:
https://www.elephantjournal.com/
Kehon ja mielen joogaa / Donna Farhi
Joogan sydän / Janne Kontala
Tilaamalla uutiskirjeen, saat tietoa ajankohtaisista tapahtumista, kursseista ja tarjouksista. Lähetämme uutiskirjeen noin kerran kuussa.