Patanjalin joogasutrat: Yamat & Niyamat (osa 2)

Patanjalin joogasutrissa esitellään kahdeksanhaarainen polku. Polku kohti tasapainoista elämää, harmoniaa. Tässä blogissa esitellään näistä kahdeksasta haarasta kaksi: Yamat ja Niyamat. Aikaisempi blogiteksti käsitteli Yamoja, tämä teksti taasen Niyamoja. Yamoja käsittelevään blogitekstiin pääset TÄSTÄ.

Yleisesti jaotellen voimme ajatella, että Yamat ovat moraalisia ohjeita yksilön tasolla, yksilön suhteessa yhteiskuntaan. Niyamat taas kohdistuvat yksilöön hänen oman elämänsä tasolla. Käymme tässä osiossa läpi Niyamat, joita on viisi; saucha, santosha, svadhyaya, tapas, ishvara-pranidhana. Tässä tekstissä tarkastelemme näitä pyrkien selittämään ne yksinkertaisesti.

Yamat ja Niyamat saattavat tulla vastaasi myös joogatunnilla tunnin teemana, jolloin pääset kenties vielä syvemmälle näihin konsepteihin tuoden kehollisen harjoituksen liikkeen mukaan.

NIYAMAT:

SAUCHA – Puhtaus, puhdistautuminen

Saucha huolehtii niin mielesi, kehosi sekä ympäristösi puhtaudesta. On tärkeää huolehtia kehon puhtaudesta esim. peseytymällä, nauttimalla puhdasta ravintoa riittävästi, muttei liiallista määrää. Tämä puhtauteen kehotus ulottuu myös mieleemme. Pyri toimimaan ja ajattelemaan niin, että voit pitää mielesi puhtaana ja vapaana, mutta ennemminkin kuin pyrkien jakamaan asioita tai esim. ravintoa: hyvä/huono, puhdas/epäpuhdas. Tutki intentioita ajatustesi takana; lisäävätkö valintamme hyvinvointia vai vaikuttavatko loppujen lopuksi päinvastaisesti. Pidämmekö tiukasti kiinni vaikka jostain tietystä tavasta esim. ruokavaliossamme, vaikka se ei sovi kehollemme?

SANTOSHA – Tyytyväisyys, mielen tyyneys

Kun mieli on levoton ja syöksyy jokaisen ärsykkeen perään, on vaikea elää tasapainossa. Toki mielelle tyypillistä on syöksähdellä asioiden mukaan haluten ja ideoiden, mitä et voi kokonaan pysäyttää eikä tarvitsekaan, mutta voit suunnata mielesi, valita kohteen. Näin tuot elämääsi kyvyn keskittyä siihen mikä on tärkeää ja tuoden lisää tasapainoa. Oman mielensä liikkeitä on hyvä seurata, tehdä itsetutkiskelua, sillä ajatukset ja halut ovat usein vain ohikiitäviä.

"Sitten kun" -ajattelu on yksi tyypillisistä tyytyväisyyden karkoittajista; odottaen, että tietyt asiat muuttuvat, jotta voit tuntea olevasi tasapainoinen. Muista, että sitä päivää ei välttämättä tule, kun asiat ovat niin kuin “sitten kun” vaatisi. Tämä muistaen, mieti kannattaisiko kuitenkin katsoa mikä nyt on hyvin ja hakea tyyneyttä tästä hetkestä. Tämä ei tarkoita, ettemmekö pyrkisi ja yrittäisi kohti asioita, mutta hyväksyen ja arvostaen sitä mitä meillä on ja mitä me olemme nyt. Mieti tämän saman asian ilmentymistä matolla. Muistathan arvostaa sitä matkaa mitä sinä olet tehnyt ja missä olet nyt, vaikka naapuri olisi matkallaan jo edistyneemmässä asanassa.

TAPAS – Sisäinen voima, sisäinen palo, itsekuri

Tapas voi tarkoittaa sisäisen tahdon, sisäisen palon roihua, joka polttaa läpi ns. epäpuhtauksien, tasoittaen tietä kohti tasapainoa. Se on se tuli, joka tuo sinut joogamatolle, saa sydämen sykkimään. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pusket, pusket ja pusket. Joskus liiallinen sisäinen tuli saa sinut tekemään näin, jolloin tulta on syytä laannuttaa, viilentää ja rauhoittaa. Vähempikin voi riittää.

Joskus taas on vaikea saada itseään liikkeelle. Silloin on hyvä herätellä sisäistä tulta ja ottaa edes 10 minuuttia itselle, omalle harjoitukselle. Ottaen aikaa tutkiskellen mitä mielessämme oikeastaan tänään liikkuu. Tapas on rohkeutta, luontaista rohkeutta mennä eteenpäin, vaikka joskus se tuntuu vaikealta. Se on myös rohkeutta olla kuuntelematta sitä ääntä sisällä, joka on sitä mieltä ettet ole riittävän hyvä tai et ole ansainnut jotakin.

SVADHYAYA – Itseopiskelu

Svadhyaya on joogisten tekstien sekä itsensä opiskelua. Molemmat tekevät harjoituksesta syvemmän, myös maton ulkopuolella. Itseä tutkiskellen, omia ajattelumalleja, omaa egoa, kuka minä mielestäni olen. Sitä voi lähteä myös tutkimaan sitä kautta, mitä sinä et ole. Joogisia tekstejä voit opiskella lukemalla niitä itsenäisesti tai tutustuen niihin jonkun opettajan kanssa, kenties ryhmässä. Näitä tekstejä on valtavasti, muutamia joihin usein viitataan ovat esim. Bhagavad Gita, Patanjalin Yoga Sutrat (joihin tämäkin teksti viittaa) ja Hatha Yoga Pradipika.

Ihan yhtä lailla voit tehdä tätä itseopiskelua mattosi päällä ja se onkin mitä mainioin paikka siihen. Onko sinulla jotain tiettyjä ajattelumalleja, joihin palaat harjoituksessasi? Toimitko usein tietyllä tavalla, vaikka opettajan ohjeistus olisi toisenlainen ja tarkoittaako se jotain? Usein ne tavat tai ajattelumallit, jotka nousevat harjoituksessa toistuvat myös maton ulkopuolella. On hienoa, että tulemme niistä tietoisiksi, silloin voimme niitä myös muuttaa niin halutessamme.

ISHVARA PRANIDHANA – Antautuminen korkeammalle

Tämä sutra viittaa usein Jumalalle tai korkeammalle voimalle antautumiseen. Jumala sanana on monelle haastava tai hankala, siksi ehkä helpompi versio tästä korkeampi voima tai universumi. Ajatus taustalla on kuitenkin sama: luottamusta siihen, että on jotain itseä suurempaa.

Se voi olla yksinkertaisuudessaan irtipäästämistä, päästäen irti siitä, että sinun on pakotettava asia tiettyyn lopputulokseen ja luottaen siihen että menee miten menee, niin kaikkeen löytyy lopulta järki. Luottaen siihen, että on olemassa joku meitä suurempi voima, johon voimme luottaa. Yksinkertaistahan tämä ei tokikaan ole. Meissä kaikissa (ainakin suuressa osassa meistä) on halu ohjata ja kontrolloida asioita, tämä saattaakin tehdä tästä Niyamasta kaikkein vaikeimman.