Lue tieteeseen perustuvia hengityksen hyötyjä ja löydä lisää rauhaa kiireen keskelle

Hengitys on yksi jokapäiväisistä perustoiminnoistamme, mutta silti niin helppo jättää huomiotta sen autonomisuuden vuoksi. Jo vuosisatoja vanha tieto kehottaa meitä kiinnittämään paremmin huomiota omaan hengitykseemme. Uusimmat tieteelliset tutkimukset tukevat muinaista tietoa, että hengitykseen kätkeytyy paljon enemmän kuin pystymme ymmärtää.

Hengityksen kontrollointi rauhoittaa aivoja

On tiedetty jo pitkään, että kontrolloitu hengitys rauhoittaa aivoja, mutta vasta viime vuosina uusien tutkimusten valossa on alettu ymmärtää, kuinka kontrolloitu hengitys todella toimii. Vuonna 2016 tehty tutkimus osoittaa, että kontrolloidussa hengitys-aivoyhteydessä aivorungon hermoverkko on keskeisessä roolissa. Hermoverkko on osa aivojen ”hengityksen rauhantekijää”, koska pystymme säätelemään sitä muuttamalla hengitysrytmiämme ja hengitysrytmi puolestaan vaikuttaa tunnetilaamme. Hidas, kontrolloitu hengitys hidastaa hermoverkon aktiivisuutta, kun taas nopea ja epätasainen hengitys lisää sen aktiivisuutta. Jotta tiedetään, kuinka tarkalleen tämä tapahtuu, tarvitsee aihe lisää tutkimusta, mutta tieto tästä on jo iso harppaus eteenpäin.

Hengityskierrosten mielessä laskeminen vaikuttaa aivojen tunteita sääteleviin osiin

Vuonna 2017 tehty tutkimus osoittaa, että kontrolloitu hengitys ja samaan aikaa tehty hengityskierrosten mielessä laskeminen vaikuttaa hermosolujen värähtelyyn läpi aivojen, erityisesti niihin aivojen osiin, jotka ovat yhteydessä tunteisiin. Tutkimukseen osallistuneita pyydettiin laskemaan hengityskierrokset kahden minuutin jakson aikana, joten heidän oli siirrettävä erityishuomio omaan hengitykseensä. Heidän laskiessaan hengityskerrat oikein, aivojen tunteisiin, muistiin ja tietoisuuteen liittyvät alueet osoittivat organisoidumman mallin verrattuna siihen, mitä normaalisti lepotilassa näkyy. Tulokset ovat vasta alustavia, mutta tärkeä lisä sille tiedolle, että kontrolloitu hengitys todella vaikuttaa syvälle aivoihimme.

Hengitysrytmi vaikuttaa muistiin

Vuonna 2016 tehty tutkimus osoittaa täysin uutena asiana, että hengitys aktivoi aivojen sähköistä toimintaa, joka vaikuttaa siihen, kuinka hyvin muistamme asioita. Tutkimustulosten suurimmat erot liittyivät siihen, hengittivätkö osallistujat sisään vai ulos ja hengittivätkö he nenän vai suun kautta. Sisäänhengityksellä oli suurempi vaikutus pelokkaiden kasvojen mieleen palauttamisella, mutta ainoastaan silloin, kun hengittäminen tapahtui nenän kautta. Osallistujat muistivat myös tiettyjä esineitä paremmin sisäänhengityksellä. Tutkijat epäilevät, että nenän kautta tapahtuva sisäänhengitys laukaisee lisääntyvän sähköisen toiminnan aivojen tunnekeskus mantelitumakkeessa, tehostaen pelkoärsykkeen palauttamista muistiin. Sisäänhengityksellä näyttäisi myös olevan yhteys muistin ytimeen, hippokampuksen lisääntyneeseen aktiivisuuteen.

Kontrolloitu hengitys saattaa tehostaa immuunijärjestelmää ja parantaa aineenvaihduntaa

Asian ollessa kiistellympiä tällä listalla, on se samalla myös yksi mielenkiintoisimmista löydöksistä. Tutkimus arvioi rentoutumisherkkyyttä, joka viittaa teoriaan, joka kytkee parasympaattisen hermoston korvaamaan hermoston ”taistele ja pakene” -stressireaktion. Teorian mukaan kontrolloitu hengitys laukaisee parasympaattisen vasteen ja voi myös tehostaa immuunijärjestelmän sitkeyttä. Tutkimuksessa havaittiin myös parannusta aineenvaihdunnassa sekä tehostuneessa insuliinituotannossa, mikä vastaa parantunutta verensokerin sääntelyä. Tutkimuksen tulokset tukevat siis päätelmää, jossa kontrolloidusta hengityksestä ei ole ainoastaan stressin tasapainotukseen, vaan se on myös kallisarvoinen tapa parantaa terveyttä kokonaisvaltaisesti.

Lähde:

https://www.forbes.com/sites/daviddisalvo/2017/11/29/how-breathing-calms-your-brain-and-other-science-based-benefits-of-controlled-breathing/